Ei näy mistelinoksaa, mutta kotona tuoksuu himpun verran muskotti, kaneli..pippuri, joululaatikot muhivat uunissa. Kukahan se päätti, että ei aio laittaa tikkuakaan ristiin tänä jouluna ja jostain se joulumieli kuitenkin vesisateessa touhutessa tuli? Tänä jouluna en aio kuitenkaan ottaa stressiä valmisteluista, vaan annan mennä omalla painollaan. Tuntu kuitenkin taas, että voimat alkavat palautuun ja paljosta saan kiitää ihmisiä jotka ovat apuna hvosteni kanssa. Tuntilaisia kiitän ihanista illoista, jotka eivät edes tunnu työltä, monesti huomaammekin ajan olevan vain haittona ja keskustelut venähtää pitkälle tuntien yli..hevosten selässä tietenkin ;) Ilona on astunut työntouhuun varmalla, omalla järkähtämättömällä olemuksellaan.
Tämäkin hevonen, kuin erehdyksestä tuli meille vajaa vuosi sitten ja on jo vienyt ainakin puolen kymmentä sydäntä mennessään. <3 Vietimme ihanan ja antoisan sunnuntai aamupäivän kurssin parissa ja totesinkin miehelleni ääneen, että "näistä minä elän!" Saimme nauttia, niin kurssin teeman mukaan rauhallisista, turvallisista, vastaanottavaisista hevosista, kuin myös loistavasta työskentelystä. Palautteena kurssista antaisin kaikille osallistujille täyden kympin (eikä se edes riitä) ja kiittäisin vielä kaikkien tuomasta hengestä ja esimerkkien jakamisesta! :)

Kevät tulee ajatuksiini, ennen kuin talvi on kunnolla alkanut.
Tulevan kevään varsat ovat alkaneet kutkuttaa mieltäni yhä enemmän ja enemmän. Huomaan monesti miettiväni teitä jo, nimiäkin olen jo ajatuksissani pyöritellyt. Huolikin on osa odottavan aikaa ja suurin huoli varmasti on löytää oikiat ihmiset huolehtimaan aarteistani. Ymmärrän kyllä, ettei kasvattajan työ ole liioin helppoa, kun jo nyt murehtii tulevaisuutta. Kasvattajana tunnen kuitenkin suurta mielihyvää ja tunnen olevani kovin omani äärellä. Nuoret hevoset ovat varastaneet paikkansa minun sydämmessä ja tammat, jotka urheasti kantavat lapsensa ja antavat ne sitten meille. Odottavan aika on pitkä...minusta kuitenkin tuntuu, että pian laitumessa on kaksi reipasta tulokasta, enkä malta odottaa, että saan pikkurisen pehmeän turvan poskeani vasten. Myynti varsoja siis...paitsi jos. Sydän on merkillinen kapistus <3

Joulu todella tuntui tämän lahjan saajalle 2010 Jouluaattona, Kiitos. <3

Tämä on minulta,

Sade, älä vie kaikkia nietoksia, valoisia, lempeitä talvi iltoja.
Puhtaita hankia, joihin oman jäljen perässä painautuu hevosen kavion jäljet.
Raikasta, pienen pakkasen kirvoittamaa tuulta, joka saa posket punertamaan.
Kirkkaita öitä, miljoonien tähtien opastavassa valossa.
Hetkiä illasta seistä vielä tallin ovensuussa, ihastelemassa taivaan kauneutta.
Kuunnellen hevosten nauttivan lämpimistä appeistaan ja herkutella ajatuksella lämpimästä viltistä,
sulattaa kädet lämpimän mukin ympärillä.


Ihanaa ja kiiretöntä Joulunaikaa kaikille!



Anna