tiistai 29. tammikuuta 2013

Päivitetyt hinnat 1.1.2013 alk.

Anna Porola Os. Harjula
Valmennushinnat/infoa Anna Porola 2013 1.1 alk.
..Omin sanoin
"Oman mielen hallinta, kehon, hevosen"
Ohjaan hevosten kanssa/kautta, sinut itsellesi tutuksi. Kuka minä olen? mitä hevoseni tarvitsee? Hevos-ja ihmislähtöistä ohjaamista, ikään, rotuun, lajiin, tasoon riippumatta. Opetukseni pohjautuu hyviin hevosmiestaitoihin, lännenratsastuksen ja klassisen eng. ideologiaan.
Otan mielelläni vastaan myös raviuransa lopettaneita hevosia ja autan vankalla kokemuksella myös uudelleen kouluttamisessa. Omat hevoseni ovat myös käytössä ihmisten opetustyössä ja ennen kaikkea rohkaisemisessa

Tervetuloa!

Hinnat:
Yksi päivä 400e sis matkat*, alv. (ei aikarajoitusta)
Kaksi päivää 600e sis matkat*, alv. (ei aikarajoitusta)

*Matkat aina 50km asti, km korvaus 0,43e


Lämpimään reenaileen, harrastaan, täyden palvelun tiloissa!
Hevos-ja Koirapalvelu KoPoTi tarjoaa tilat leireille/kursseille.

Jos en olisi tässä, missä sitten?

Aina pitää unelmoida, koskaan ei voi ennalta arvata kuinka paljon voi käydä toteen, jos ei lannistu ja malttaa mielensä. Unelmoidahan saa ja pitääkin!
Unelmoin suotuisimmista olosuhteista, olisi mahtavaa kun hevoset voisivat laiduntaa melkein vuoden läpeensä, saaden viettää hevosen elämää ( ja minä noituisin portilla, kun hehtaarien laitumella hevoset olisivat tietysti aina kauimmaisessa päädyssä).
Unelmoin, että minulla olisi enemmän aikaa, jaksamista, kurinalaisuutta kaikessa, eikä rahakaan tekisi asioita ainakaan vaikemmaksi, en siis puhu mistää lottovoitosta..en kyllä sanoisi ei kohdalle tullessa ;)
Miksi haaveilen, enkä vaan ala toimeen? Kaikki tuntematon pelottaa ja askarruttaa (lottoaminen?).
Mietin, että ei minusta ole tekemään suuria päätöksiä, muutoksia, mutta keitä ne on ne jotka ottaa härkää sarvista ja just do it!
Ei minusta ole. Entä jos se onkin pelkojen aiheuttamaa? Valmentajani käski minua miettimään, "Mikä estää sinua tekemästä? Mikä tunnetila tai asia estää sinua menemästä suoraan asiaan ja ottamaan vastaan tuleva sellaisena kuin se tulee, on?"

Jatkan unelmoimista ja jatkan lapsieni kasvattamista kunnon kansalaisiksi ja kun se päivä koittaa, että he eivät ole minusta enää niin riippuvaisia (harrastavat isän kanssa jalkapalloa, kiekkoa, raviurheilua) Sitten minulla on aikaa alkaa tekemään lopuista unelmista totta! (...mieheni toivottavasti siihen mennessä allekirjoittaa ne meidän yhteisinä unelmina) ;)


Äitini kysyi minulta tässä yhtenä päivänä, että muistanko vielä mitä toivoin ja mistä haaveilin lapsena. Minulla oli ollut kaksi unelmaa, hevostalli ja prinsessasänky. Niinpä...