Ensin tippui vettä räystäältä ja kaikki huusivat yhteen ääneen KEVÄT! Nyt istumme mökeissämme ja ulkona oli tänäkin aamuna rapiat 27 astetta pakkasenpuolella. Onni on, että aurinko näyttäytyy jo aikaisin ja pysyy korkeuksissakin meitä sulattaen jo iltapäivääån saakka, pakkasta tai ei, kevät on tulossa.
Nyt on tapahtunut niin paljon kaikkia ihania asioita, etten tiedä mitä kirjoittaisin :) Tärkeimpänä kuitenkin, hevoslapset ovat lähteneet omiin koteihinsa ja kuin siunauksena ne jäivät kaikki ihan minun lähelle. Pääsen siis näkemään niiden kasvun ja varmasti myös osallistumaan opintiellä. Aikaisemmin kerroin, että ensi keväänä ei synny yhtään varsaa, pidämme taukoa..noh! siihenhän tuli nopeasti muutos. Isäntä osti lämminverisen siitostamman Conchita Bi, jonka on määrä varsoa jo toukokuun alussa. Kun minun varsakuumeeni hellitti, se ottikin isännän valtaansa. Hienon tamman valitsi, minun täytyy sanoa etten ole niin kaunista silmää hevosella vielä nähnyt, sen katseessa oli jotain niin haurasta silti samalla mieletöntä voimaa ja rauhaa..hetkeksi se otti minut aivan pauloihinsa. Uudella tulokkaalla riittää luonnetta ja huomaa kyllä, että varsoja on ollut alla paljon, Sohvi ja Myykin sai vähän elämänkoulua, vanhan rouvan seurassa. Kyllä on valtava muutos nuoressa hevosessa välittömästi, kun sillä on laumassaan suunnan näyttäjä ja opettaja. Sohvissa on näkynyt valtava ero, se on jokseenkin "antautunut" nyt. Sen pää on laskenut ja sen kroppaan on tullut pehmeyttä ja tasaisuutta. Kyllä paras opettaja hevoselle, on toinen hevonen, jolla on arvomaailma kunnossa ja elämänviisaus läsnä.
Olen miettinyt paljon, missä kohtaa miedän todellinen vaikeus kouluttaa, opettaa, ohjata hevosta tulee. Meidän erilaisuutemme on niin kovin hallitsevaa. Sääntöjä on ihmisen vaikea pitää samana. Olen kuullut sanonnan "Minkä kiellät kerran, sen kiellät aina". Lapsieni kanssa lipsun koko ajan, ensin olen tiukasti päättänyt jotain, toisena hetkenä teevadin kokoiset silmät tuijottavat minua "Äiti, kiltti"...ja sydän antaa periksi, vaikka järki huutaa korvaan ÄLÄ LIPSU! Noh, kaiken löytää kyllä edestään ja kaikki ne "sirkukset" leluhyllyllä on aivan omaa heikkouttani. Lapset ja hevoset, eivät kuitenkaan ole sama asia ja hevosen kanssa lipsumiset ovat jääneet kantapään kokemuksienkin kautta niin minimiin, kuin mahdollista.
Käytän silti paljon opetuksessani lapsia ja jopa koiria esimerkkinä ihmisille. Monen on helppo samaistua hevosen selässä, kun kysyn äiti ihmiseltä "Mitä sinä sanot lapsellesi, kun läksyt on tehtävä?" Jokainen vastaa miltein samalla tavalla, ensin pyydän kauniisti ja vähäeleisesti, odotan rauhassa vastinetta. Ensimmäisen pyynnön aikana on paljon aikaa reagoida ja tunnelma on seesteinen. Toisella pyynnöllä äänensävy on jo muuttunut melkoisesti ja katse muuttuu vaativammaksi, vartalo voi muuten olla aivan rento ja seesteinen. Kolmannen ja toisen pyynnön välissä oleva aika on puolet aikaisemmasta ja nyt vartalon elekielikin ja energia muuttuu. Sanallinen ilmaisu voi olla jo osalla karkeampaa, ainakin paljon topakampaa.
Aivan kuten lapselle, hevosellekkin tulee antaa aikaa reagoida. Ja muistathan, että ennen kuin voit vaatia, sinun tulee opettaa ja ohjata. Sinun tulee olla hevosen kanssa varma siitä, että jos nostat painetta hevonen ymmärtää minkä vuoksi sen teet ja paineen poiston tulee olla välitön, kun eläin reagoi toivotulla tavalla.
Vahvistetaan paineen ottamisella pois, oikeaan ja tehdään ei halutusta piirun verran vaikeampaa. Hevonen saa valita, hevosen tulee aina saada valita sinun antamiesi vaihtoehtojen väliltä.
Minä puhun paljon, että hevosen tulee valita ihminen jo paljon ennen "selkään meno keskustelua". Sinun täytyy osata lukea hevosesta merkit, eleet, energia, jolloin se haluaa laskea sinut selkään ja milloin se on epävarma sinusta ja aikeistasi. Muista, että taas ennen kuin voit vaatia hevosta seistä paikallaan, se pitää sille opettaa. Ihmiset on hassuja, ne pitää yleensä itsestään selvyytenä sitä, että hevonen seisoo paikallaan, tapahtui mitä vain. Kuinka moni muistaa kiittää hevosta, poistaa paineen, silittää, rapsuttaa, taputtaa, sen paikallaan seisomisesta? Nuoria hevosia kouluttamalla ja aikuisia hevosia uudelleen kouluttamalla, olen törmännyt tähän haasteeseen kerta toisensa jälkeen. Yksi vaikeimmista asioista opettaa on seisominen, ihmisen läsnäolon muistamien niin maassa, kuin selässä. Hevosen mieli on aina valpas ja se ratkaisee hyvin monet asiat ottamalla jalat alleen. Ihmisen tulee aina olla hereillä hevosen kanssa toimiessa ja osata lukea merkit jotka ennakoivat tulevaa. Aina ei voi välttyä, hevosen nopeasta reaktiosta esim. ulkopuoliseen ärsykkeeseen, mutta olemalla itse tilanteen tasalla ja osaamalla lukea hevosen eleitä, voit välttyä isommalta säikähdykseltä ja haaverilta. Väittäisinkin, että monet traumat mitä ihmiset sitten ruukaavat tunnolliset kuljettaa matkassaan, voisi välttää sillä, että me opettajat oikeasti ohjaamme ihmiset tutustumaan hevoseen eläimenä. On paljon helpompaa ennaltaehkäsitä, kuin korjata. Oli sitten kyse ihmis-tai hevosmielestä.
Haastaisin jokaisen kokeilemaan omalla hevosella, mahdollisuuksien mukaan seuraavaa harjoitusta.
Tiedän että moni osaa jo ja on hienosti hevosellensa asiat opettaneet. Jos näin on voisit tehdä harjoituksen vain itsellesi ja oppia taas itsestäsi enemmän, hevosesi kanssa ja kautta.
Se että muut juoksevat, ei tarkoita että me "juoksemme".
Kävele hevosesi kanssa keskelle maneesia, kenttä, tilaa jossa on paljon toisia ratsukoita. Tarha on myös hyvä jos sen ulkopuolella on vilkkaampaa liikennettä. Ensin on hyvä olla "aidat ympärillä"
Mene ensin maasta, jos olet yhtään epävarma ja muista, että vaikka teit jo päätöksen kivuta satulaan, voit aina tulla takaisin maahan.
Kuinka kauan hevosesi on valmis seisomaan paikallaan, ilman että sidot sen mihinkään, et edes itseesi?
Laita hevosellesi suitsien alle miel. narupäitset tai ainakin norm. päitset, joihin riimunnaru leuan alle kiinni. Ohjat tulee olla täysin vapaat, kuitenkin huolehdi, ettei ne pääse sotkeutumaan hevosen jalkoihin, mikäli se päättää askeltaa reippaammin jonnekkin.
Harjoitusta voi ensin tehdä maasta, sitten voi oman tuntemuksen mukaan nousta selkään.
Muista ettet edelleen "pakota" hevostasi seisomaan paikallaan, vaan annat hevosen itse valita.
Jos toinen vaihtoehto on seistä paikallaan, olla sinun kanssasi, toinen vaihtoehto on antaa hevoselle vähän töitä, jotta se voi valita seistä paikallaan.
Mitä töitä voin antaa?
Minä käytän itse paljon harjoitusta, jossa itse asettu hevosen vierelle, jalustimen kohtaan. Ota vapaalla olevalla (takapään puoleisella) kädellä kiinni esim. jalustimesta tai satulan takakaaresta, jotta mahdollistat oman paikkasi pysymisen oikeassa kohdassa. Seiso ryhdikkäästi ja napa hevoseen päin suunnattuna, puota hartiasi alas, poista jännitys hengittämällä. Vie kätesi jossa ohja tai riimunnaru on, kohti hevosen sisätakajalkaa. Mikäli harjoitus on sinulle ja hevosellesi uusi, aloita pienemmällä paineella. Vie kätesi silloin esim. jalustimen luo, mahdollisesti voit ottaa siitä vaikka kiinni. Hevosen tulisi lähteä askeltamaan pientä ympyrää sinun ympärilläsi, niin että sinun on mahdollista seistä/askeltaa omalla paikallasi ja hevonen liikuttelee jalkoja sinun ympärilläsi, säilyttämällä ihmisen tilan tyhjänä. Näin vältyt siltä, että hevonen töytäisee sinua, astuu varpaillesi, kiilaa sinut omalta paikaltasi. Oman tilan hakemista hevosen kanssa, tulee harjoitella joka päivä. Mikäli heovsesi lähtee peruuttamaan, älä poista painetta, pysy omalla paikallasi ja odota. Hevosen tulee saada itse löytää oikea vaihtoehto. Kun hevonen aluksi edes myötää ohjalle, voit laskea paineen poissa, jos asia/harjoitus on teille uusi. Jos hevosesi on opetettu ko. harjoitukseen, muista että voit vaatia vähän enemmän. Jos tarkkailemme hevosen askellusta, sen pitäisi liikkua pientä ympyrää eteenpäin, niin että etujalat rullaavat koko ajan liikettä ympyrällä eteen. Hevosen sisätakajalka lähtee astumaan hevosen rungon alle, ulkotakajalan edestä ristiin. Hevonen pehmenee suusta, niskasta, leuasta. Se pyöristyy ja rentoutuu kaulasta ja rungostaan. Sen ranka tiivistyy ja sen runko lyhenee. Maha nousee hieman ja hevonen poistaa oman kylkensä paineen sinusta pois ja jättää tilasi tyhjäksi. Minulle itselle herää mielikuva paritanssi asennosta, jossa tanssijoilla on varma, tukeva ote toisistaan, silti heillä on oma tila, jokaisessa pyörähdyksessä ja liikkeessä, sekä ollessaan paikallaan. Muista, että ihmisen ei kuitenkaan tule kannatella hevosta, ei maastakäsin tehdyissä harjoituksissa, eikä ratsastaessa jatkuvalla paineella. Sinä otat otteen, kerrot suunnan, poistat paineen välittömästi, kun hevonen reagoi toivotulla tavalla. Muista, että jos opetata hevoselle uutta, sinun tulee huomata vähäinenkin yritys ja palkita se kernaasti. Harjoituksen tarkoituksena on antaa hevosen itse työstää itseään, sinun olessa suunnan antaja.
Mitä jos hevonen jää paikalleen seisomaan?
Muista, että mitä enemmän annat alussa aikaa hevosen itse oivaltaa, se tulee olemaan etusi jatkossa. Mikäli hevonen täysin jumiutuu, juuruttaa jalkansa maahan, voit lähteä pienellä paineella pyytämään siltä liikettä. Paras tapa on käytää naksu-ääntä rauhallisesti, varo etten ala kuulostamaan oravalta. Muista että haluat paineellesi vastineen myös. Mikäli hevonen edelleen seisoo paikallaan, voit auttaa riimunnarun päätä esim. hellästi pyörittäen lautaselle hevosta liikuttamaan itseään. On tärkeää, että muistat koko ajan lukea hevosen eleitä ja ottaa jokaisen niistä huomioonn. Älä vähättele ikinä hevosen kertomaa, jos tunnet ettet ole tarpeeksi tietoinen uuden opettamisesta yksin hevosellesi, pyydä apua. Ison eläimen kanssa ei tulisi ikään joutua yksin "selviytymään". Tunnista omat tunnetilasi.
Hevosen tulisi alkaa rentoutumaan ja pehmentymään harjoituksen kautta, tarkkaile merkkejä, milloin on hyvä antaa hevosen pysähtyä. Kun lasket paineen pois, hevosen tulisi alkaa kerta toisensa jälkeen laskemaan päätään alemmas, maiskuttamaa/mutustelemaan suullaan, haukotella, siirtää korvansa sivulle.
Tässä kohtaa haluan muistuttaa, että nukkuva hevonen on eriasia, kuin rento, kuulianen. Voit helposti testata hevosesi kuulijaisuuden, ottamalla muutamia askelia hevosesta pois päin, "vale lähtö" Hevosen tulee pitää huoli, että pysyy sinun matkassasi rentoudesta huolimatta. Mikäli hevonen ei reagoi sinuun, voit toistaa harjoituksen uudelleen.
Tässä harjoituksessa on monta erittäin hyvää asiaa. Sinun on helppo pysyä asiassa, olet lähelllä hevosta, silti turvassa maassa. Jo muutaman kerran harjoittelun jälkeen huomaat, miten hevosesi tulee askeltaa, alat huomata merkit, jolloin hevosesi kertoo sinulle asian menevän perille. Harjoitus on myös erittäin hyvä jumppa hevoselle, joka kokoaa ja pehmentää sitä kokonaisvaltaisesti, ilman kiirettä, ihmisen painoa selässä, yksinkertaisilla avuilla.
Tämä harjoitus on myös erittäin hyvä hevosille, jotka selkään noustessa alkavat tepastelemaan ihmisen luota pois tai kiirehtivät tarhasta/karsinasta.
Muista, että mihinkään harjoitukseen ei kuulu huutaminen, agressiivinen käytös, kiireisyys, pelko. Mikäli tunnetilasi ei pysy rauhallisena, avoimena ja välittävänä, lopeta hetkeksi ja pohdi mikä aiheutti kyseisen tunnetilan/kuohun sinussa. Ole rehellinen itsellesi, sillä hevosta et voi huijata. Hevonen peilaa ihmisen tunnetiloja ja energioita vahvasti ja suoraan. Hevosen tarinan kerronta ei ole ikinä valheellinen, toisinkuin ihmisen. Hevosen suoruus on monestu haastavaa ottaa ihmisen vastaan. Painotan sitä, että muista että sinulla on oikeuas myös pitää itsesi turvassa. Älä jää kädettömäksi hevosen kanssa. Lähde kokeilemaan uutta, tunnustelemaan hevosta niin pienin askelin, jotta pidät harjoituksen turvallisena teille molemmille ja jos epäilet, pyydä aina apua. Hevonen ei ole robotti, hevosella on pitkä muisti, se voi reagoida yllättävillä tavoilla, jos et osaa lukea sen kieltä.
Mitä jos turhaudun?
Vie hevonen talliin ja kokeile parempana päivänäsi uudestaan tai pyydä ohjausta kokeneemmalta ihmiseltä/hevoselta.
On tärkeää ymmärtää, että oppimiskyky laskee samassa tasossa, kun adrenaliini nousee, niin ihmisillä kuin hevosillakin. Painetta voi lisätä ja tuleekin tarpeesta, kunhan olet tietoinen mitä teet, miksi ja mitä haluat saavuttaa. Se mitä haluat saavuttaa tänään ei tarvitse olla harjoituksen loppu tulos, minkään ei tarviste ensimmäisillä yrittämillä olla täydellistä. Älä luo illuusiota onnistumisesta, esim. liian suuren pakotteen kautta. Hevosen tulee saada mennä välillä "huonommaksi" jotta se voi itse korjata ja löytää kropan ja mielen tasapainon. Ole johdonmukainen ja reilu, kohteliaskin. Muista että jokainen hetki hevosen kanssa voi olla myös rakentavaa palautetta sinulle. Ota oppi vastaan ja tule taitavaksi.
Nähtävästi tälle asialle oli "tilausta" kun se piti minun kirjoittaa teille :)
Olisi minulla ollut paljon muitakin asioita, mutta tämä taisi olla tärkein ja onkin.
 |
| Pienin askelin, pelkkä taivutus riittä aluksi. Siiri&Paavo |
 |
| Osaava ihminen ja opetettu hevonen, ovat kuin valssaava tanssipari. Anni&Vellu |
 |
| Harjoituksen voi tehdä myöhemmin pelkällä ohjalla. Kirsi&Remy |
 |
| Odota, anna hevosen oivaltaa. |
 |
| Sisätakajalka askeltaa rungon alle. |
 |
| Rauha. Hevonen on tietoinen ihmisestä selässä. |
 |
| Ulla&Taru, opettavat toinen toisiaan. |
 |
| Liike on mukana koko harjoituksen ajan. |
 |
| Huomaa hevosen eleet. |
 |
| Paine pois. Hevonen on valmis vastaanottamaan ihmisen selkään. |
|
|
|
|
Turvallisia harjoittelu hetkiä :)
-Anna
Hirsikedon Tila ja Hevos-ja Koirapalvelu Kopoti suosittelee:
