Kysyvä ei tieltä eksy.

"Odota ja katso mitä tapahtuu" Voitko edes tehdä toisin?
Vuodet ovat taas minuakin ohjanneet ja hevoset opettaneet. Tämä lause pääsi suustani ensimmäisellä pyöröaitaus kurssilla tänä keväänä, näin kauan sitä piti todella odottaa.
Pyöröaitauksessa kouluttaminen ja muiden ohjaamisessa on omat haasteensa ja hyvin pienestä haaste voi muuttua näkyväksi pakoreaktioksi.
Ihmiseltä usein unohtuu, mistä pyöröaitaustyöskentelyssä on kyse, opettaa hevosta uusiin asioihin, ohjata turvalliseen herkkyyteen ja luoda kontaktia/suhdetta paremmaksi.
Montako askelta otan, montako hevoseni tarvitsee juosta?
Me olemme saaneet olla mukana tänä keväänä mahtavissa hetkissä hevosten ja ihmisten kanssa. Oppilaat ovat ensimmäisiä kertoja päässeet itse työstämään hevosia pyörössä ja luulempa, että jokaisen ajatus tavasta työskennellä siellä on syventynyt ja selkeytynyt. Monet mahtavat hetket ovat kuoriutuneet, ihmisten, meidän kaikkien ajasta jonka olemme itselle ja hevoselle antaneet. Monelle on ollut suuri yllätys siinä, ettei hevosta todella juoksuteta henkihieveriin.
Keskity siihen, että hevosella on vapaa tila liikkua, jotta se voi meidät löytää.
Liike, ei askellajit, selkeä pyyntö, ei jahtaamista.

Mitä hevosen vireystila kertoo? Mitä käy oppimiskyvyn kanssa, jos adrenaliinitaso nousee liian korkealle?
Tällaisiin kysymyksiin minä olen saanut vastauksia ja on hienoa jakaa tietoa ja taitoa omille oppilaille eteenpäin. On ehdottoman tärkeää myös, että jokainen saa kokea oppimaansa ja tunnetilojaan kaikessa rauhassa, hetkessä. Hevosen mieltä ja käyttäytymistä tarkkaillessa, löytää usein asioita itsestään, jotka ovat voineet olla syvälläkin piilossa. Pitää olla rehellinen itselleen, kun kouluttaa ja kärsivällisyys on kouluttajan hyve numero yksi. Minulta kysyttiin mitä tarkoitat "Ole rehellinen" ? Itsellesi, taidoillesi, ajalle, koska hevosta et huijaa puheen sorinalla tai lainatuilla teksteillä. Hevonen  näkee lävitsesi, se aavistaa jos et tiedä mitä teet ja jos teet siitä huolimatta voi tulla kovin ristiriitaista viestiä sinun ja hevosesi välille. On hyvä muistaa, että vaikka olisi kokenutkin hevosten käsittelijä, pyöröaitaus on erittäin haasteellinen työväline ja paine voi yllättäen ollakkin ymmärtämättäsi liian suuri. Ensimmäisillä kerroille on hyväm olla ainakin kaveri ja sellainen hevonen, joka mielellään on jo "sinut" asian kanssa. "Oppilas opettaa oppilasta" tyylisellä toiminnalla, voidaan herkästi saattaa sekä ihminen, että hevonen vaaralliseen tilanteeseen keskenään tai erikseen.

Hiljaa hyvä tulee
Vanha, mutta niin toimiva sananparsi. Aika on kouluttajan, oppijan puolella, niin hevosen kuin ihmisen.
Älä määrittele aikaa, jolloin pitää olla valmista, tuloksia, saavutuksia, anna asioiden tulla omalla painollaan, tasaisesti, pysyvästi.
Oppiminen vie aikaa ja tekniikan hiominen, muistatko kun opettelit ajamaan lapsena pyörällä, uimaan, leikkaamaan saksilla? Oletko aikuisiällä opetellut jonkun uuden ammatin, kädentaidon, kielen? Kuinka paljon haasteita tiellesi on tullut ja mikä on motivoinut sinua jatkamaan. Tuskin "raipan iskut" olisivat saaneet sinua paremmaksi, mieleltäsi tasapainoisemmaksi vastaanottamaan uutta asiaa, oppimaan ennenkaikkea pysyvästi.

Raipan iskuilla paremmaksi, vai pelkäämään oppimistilannetta?
Luo mielikuva, jossa uutta opettaessa ihmiselle huudettaisiin, räyhättäisiin, lyötäisiin kepillä korville ja sormille tuon tuosta. Luo mielikuva uudelleen, yhdistä se johonkin tiettyyn tilanteeseen.

Nyt luo uusi mielekuva, jossa uutta opettaessa on rauhallisen levollinen äänenpaino, energia, katse, kontakti.
Jossa voi kysyä neuvoa, pyytää apua, olla osaamatta, johon pelko epäonnistumisesta ei kuulu.
Luo mielikuva uudestaan ja yhdistä se samaan tilnateeseen.

Tee sama mielen harjoitus uudestaan ja anna hevosen olla pääosassa.
Kumman tien valitset? Olitko itse mielikuvassa mukana? Näitkö siinä jonkun tilanteen, joka on jäänyt sinua painamaan. Kun kysyt, saat vastauksen. Muista, että se mitä näet, ei välttämättä ole se mitä ymmärrät.

Entä jos heittäytyisikin ajan juoksuun (rauhalliseen kävelyyn), luopuisi vaateista ensin itseään kohtaa ja antaisi sen ulottua ympärille kaikkeen mihin katsot ja kosketat.
Puhdistaisi oman mielen ympäristön, ihmisten tuomasta paineesta ja saisikin olla oma itsensä.
Osata sen mitä osaa ja oppia kaiken haluamansa.
Tulla paremmaksi.
Katsoa, ennen kuin ryntää kosketukseen.
Aistia, milloin on sopivaa ja milloin laskea tilanteesta irti.
Luottaa siihen, että suunta on selkeimmillään, silloin kuin et olekkaan mitään vailla.
Ei pidä rankaista itseään osaamattomuudesta, osaaminen ja taidot karttuvat ajan kanssa. 
Jos kiirehdit ja kadehdit jonkun muun tekemää, et ikinä pääse näkemään kaikkea sitä mitä sinä olisit osannut ja mihin kaikkeen olisit saanut vastauksen olemalla vain sinä ja ottamalla hevosen vastaan hevosena.

"Kuplaan" pääseminen on monesti vaikeaa ja siihen tarvitsee tukea itsensä ulkopuolelta. Minäkin olen sitä saanut ja nyt aion vahvistaa sitä itse, kun tiedän mistä se löytyy.
Ei ole mitään niin tärkeää, kuin tietää ja tunnustaa osaamattomuutensa, korjata virheensä, tiedostaa että me kaikki teemme vääriä arvioita, haukkaamme liian suuria paloja, eksymme välillä oppimisen viidakkoon. Ymmärrys lisää "tuskaa" sanotaan , mutta raottaa myös ovensa osaamisen uudelle tasolle.

Kysyvä ei tieltä eksy. (...harhailu on luvallista ;) )


Varhaisena kesä aamuna, ajatus oli kirkas.
Anna

Rohkeasti vain, omaa polkua vahvistaen.

Well Done Wire "Melmeri"

Odotan kovasti saavani teidät kotiin <3

Kiitollisena mahdollisuudesta.
Ylpeänä omasta rohkeudesta.
Ilosta hämillään.
Upealla omalla matkalla, en tiedä minne, vaan en yksin.
Matkalla, josta aina löytää yhä parempaa ja todempaa.

Kiitos Katja.

Sitten voi hetken olla sanatonkin <3

Wireless Whiz "Mymmeli"

"Kehotietoinen minä ratsailla" LEIRI UUDISTUNEELLA SISÄLLÖLLÄ :)

Heippa Naiset!! Jooga-ohjaaja Mia Ulvilalta terveiset kaikille! Mia on tullut takaisin Suomeen Intiasta ja tulisi mielellään taas vetään "Kehotietoinen minä ratsailla" kurssia. Allustavasti olisi tarjolla aikoja elo-syyskuulle.

Aikasemmista kursseista poiketen, emme vietä aikaa maneesissa vaan luonnossa hevosten kanssa maastoillen.
Kurssi toteutetaan Oulun Sanginjoella.

Lerille mahtuu neljä osallistujaa Kopotin hevosilla ja omilla hevosilla saa osallistua myös.

Hinnat:

Päiväleiri 150e (sis.myös iltasaunan)
Puolentoista päivän leiri 280e (sis.myös iltasaunan ja paljun sekä yöpymisen)
Kahden yön leiri 350e (sis.myös iltasaunan ja paljun sekä yöpymisen)

Päivät koostuvat joogasta, hevostelusta, saunomisesta, hyvästä lähi-ja luomuruuasta. Pitkistä illoista nuotiolla, hyvästä olosta ja elämyksistä yhdessä hevosten kanssa. Ei olla kellokaulassa, annetaan ajan viedä ja unohdetaan se. Nukutaan hyvin ja saunotaan huolet ja murheet. Pulahdetaan paljuun ja nautitaan illan hämystä.

"Kun kosketat hevosta, kosketa.
Anna käden viipyä hevosessa.
Hengitä.
Luottamus, tasapaino,mielihyvä.
Laita silmät kiinni ja anna hartioiden laskeutua alas.
Luota.
Tunne hevosen voima, lämpö ja tasapainon tila.
Tunne oma hauraus, alastomuus, pienuus.
Anna hevosen kuljettaa mieltä.
Avaa silmäsi ja jos hevosesi laskee sinun kasvosi sen pehmeää karvaa vasten,
tunne kuinka sen voima, tasapaino, lämpö siirtyy sinuun hetki hetkeltä.
Anna tunteiden tulla pintaan.
Talleta tämä hetki sydämmeesi." -anna-

Toivotamme jokaisen koko sydämmestä tervetulleeksi antamaan itselleen aikaa ja voimaantumaan kurssille.

Lisä infoa Annalta!

p. 040 5712516 tai info@kopoti.fi

Kaviot kuntoon!

Maltti on valttia!

Hirsikedon Tila ja Hevos-ja Koirapalvelu Kopoti suosittelee:

Kohta on aika kesäkenkien!

Hevosten ja ponien ammattitaitoinen kengitys Kengityspalvelut Mika Porola p. 040 5095185 / mika.porola@gmail.com

-Peruskengitys, yksilöity.
-Sairaskengitykset (myös Oulun Hevosklinikalla)
-Sliding-kengitys, kuumakengityksenä.
-Kuumakengitykset
-Vuolut
-Varsojen opetus kengitykseen

Hinnat alk 30e (kaikki hinnat sis. alv.24%)

Hyviä hevostelu hetkiä!

KANTAKIRJAORI ILO-ILMARI TARJOLLA TAMMOILLE 2013!

Ilo-ilmari ottaa tammoja vastaan Vimparin Oriasemalla:  http://www.vimparintalli.net/

Ilmarin omat kotisivut: http://htm-services.com/iloilmari/

Oriin kotipaikka: http://kopoti.nettisivu.org/

Astutushinnat 2013:
Varausmaksu 100e + siirtokulut 80e
Varsamaksu 500€ (14 pv:n ikäisestä varsasta)

Suku: http://www.sukuposti.net/hevoset/ilo-ilmari/62743

Jälkeläiset: Orilla on vuosilta 2005-2012, 23 syntyneitä jälkeläistä.

Luonne: Ilo-ilmari “Ilmari” on yhteistyöhaluinen, pyrkivä, luottavainen. Ilmari on mainittavan kiltti ja rehti ori.

Kilpailut: 2008 Pohjois-Suomen suomenhevosten aluekoulumestaruus.

Sijoituksia kansalliselta ja aluetasolta 2002-2011.
Aluemestaruus hienoilla 65,6 ja 66,6 prosenteilla Oulussa 2010.
Muut palkinnot:
Kolmivuotisnäyttelyn I- palkinto.
2001 Ypäjä, Nuorten suomenhevosten laatuarvostelu,1./15. Rakenteesta 40p.
2003 6-vuotiaiden suomenratsujen kasvattajakilpailu 5./20.
2005 Perho, Valtakunnallinen suomenratsujen ja pienhevosten näyttely, rakennepisteet 41.

Vapaa sana:
Ilmarin jalostuskäytön monipuolisuutta lisää se, että Ilmari voidaan laskea erisukuiseksi suomenhevosoriksi (ks. Hevoset ja Ratsastus -lehden artikkeli 2/2004 s.60). Ilmarin suvussa ei ole valtaoreja, ja se sopii hyvin myös kelmiläisille ja muille Ypäjän linjoja edustaville tammoille.
Ilmarilla astutetut tammat ovat tiinehtyneet aina hyvin. Varsojen omistajat ovat kehuneet Ilmarin jälkeläisten olevan miellyttäviä luonteeltaan ja tietenkin silmälle kaunista katseltavaa.
Kaunis kokonaisuus, rehellinen ja erittäin hyvä tapainen ja ihmistä kunnioittava hevonen. Kevyt rakenteinen ja siro. Liikkuu kauniisti ja on itse hyvin eteenpäin pyrkivä. Aina kuulolla, teknisesti erittäin lahjakas suomenhevonen.
Ilmari valmentautuu tällä hetkellä Rick LeMayn johdolla. 

Lempeä, kaunis, luottavainen, Ilmari <3

Marjon kanssa reenailua :)

Maaliskuu 2013

Oulunjoella <3

Rick LeMayn valmennukset 2013.

Ilo-Ilmari ja Hirsikedon Hilla "Isi ja tyttö" Rick LeMayn valmennus 2013.

Toivotan kaikki tervetulleiksi tutustumaan Ilmariin!

Harjoitus kuin valssi.

Ensin tippui vettä räystäältä ja kaikki huusivat yhteen ääneen KEVÄT! Nyt istumme mökeissämme ja ulkona oli tänäkin aamuna rapiat 27 astetta pakkasenpuolella. Onni on, että aurinko näyttäytyy jo aikaisin ja pysyy korkeuksissakin meitä sulattaen jo iltapäivääån saakka, pakkasta tai ei, kevät on tulossa.

Nyt on tapahtunut niin paljon kaikkia ihania asioita, etten tiedä mitä kirjoittaisin :) Tärkeimpänä kuitenkin, hevoslapset ovat lähteneet omiin koteihinsa ja kuin siunauksena ne jäivät kaikki ihan minun lähelle. Pääsen siis näkemään niiden kasvun ja varmasti myös osallistumaan opintiellä. Aikaisemmin kerroin, että ensi keväänä ei synny yhtään varsaa, pidämme taukoa..noh! siihenhän tuli nopeasti muutos. Isäntä osti lämminverisen siitostamman Conchita Bi, jonka on määrä varsoa jo toukokuun alussa. Kun minun varsakuumeeni hellitti, se ottikin isännän valtaansa. Hienon tamman valitsi, minun täytyy sanoa etten ole niin kaunista silmää hevosella vielä nähnyt, sen katseessa oli jotain niin haurasta silti samalla mieletöntä voimaa ja rauhaa..hetkeksi se otti minut aivan pauloihinsa. Uudella tulokkaalla riittää luonnetta ja huomaa kyllä, että varsoja on ollut alla paljon, Sohvi ja Myykin sai vähän elämänkoulua, vanhan rouvan seurassa. Kyllä on valtava muutos nuoressa hevosessa välittömästi, kun sillä on laumassaan suunnan näyttäjä ja opettaja. Sohvissa on näkynyt valtava ero, se on jokseenkin "antautunut" nyt. Sen pää on laskenut ja sen kroppaan on tullut pehmeyttä ja tasaisuutta. Kyllä paras opettaja hevoselle, on toinen hevonen, jolla on arvomaailma kunnossa ja elämänviisaus läsnä.

Olen miettinyt paljon, missä kohtaa miedän todellinen vaikeus kouluttaa, opettaa, ohjata hevosta tulee. Meidän erilaisuutemme on niin kovin hallitsevaa. Sääntöjä on ihmisen vaikea pitää samana. Olen kuullut sanonnan "Minkä kiellät kerran, sen kiellät aina". Lapsieni kanssa lipsun koko ajan, ensin olen tiukasti päättänyt jotain, toisena hetkenä teevadin kokoiset silmät tuijottavat minua "Äiti, kiltti"...ja sydän antaa periksi, vaikka järki huutaa korvaan ÄLÄ LIPSU! Noh, kaiken löytää kyllä edestään ja kaikki ne "sirkukset" leluhyllyllä on aivan omaa heikkouttani. Lapset ja hevoset, eivät kuitenkaan ole sama asia ja hevosen kanssa lipsumiset ovat jääneet kantapään kokemuksienkin kautta niin minimiin, kuin mahdollista.

Käytän silti paljon opetuksessani lapsia ja jopa koiria esimerkkinä ihmisille. Monen on helppo samaistua hevosen selässä, kun kysyn äiti ihmiseltä "Mitä sinä sanot lapsellesi, kun läksyt on tehtävä?" Jokainen vastaa miltein samalla tavalla, ensin pyydän kauniisti ja vähäeleisesti, odotan rauhassa vastinetta. Ensimmäisen pyynnön aikana on paljon aikaa reagoida ja tunnelma on seesteinen. Toisella pyynnöllä äänensävy on jo muuttunut melkoisesti ja katse muuttuu vaativammaksi, vartalo voi muuten olla aivan rento ja seesteinen. Kolmannen ja toisen pyynnön välissä oleva aika on puolet aikaisemmasta ja nyt vartalon elekielikin ja energia muuttuu. Sanallinen ilmaisu voi olla jo osalla karkeampaa, ainakin paljon topakampaa.
Aivan kuten lapselle, hevosellekkin tulee antaa aikaa reagoida. Ja muistathan, että ennen kuin voit vaatia, sinun tulee opettaa ja ohjata. Sinun tulee olla hevosen kanssa varma siitä, että jos nostat painetta hevonen ymmärtää minkä vuoksi sen teet ja paineen poiston tulee olla välitön, kun eläin reagoi toivotulla tavalla.
Vahvistetaan paineen ottamisella pois, oikeaan ja tehdään ei halutusta piirun verran vaikeampaa. Hevonen saa valita, hevosen tulee aina saada valita sinun antamiesi vaihtoehtojen väliltä.

Minä puhun paljon, että hevosen tulee valita ihminen jo paljon ennen "selkään meno keskustelua". Sinun täytyy osata lukea hevosesta merkit, eleet, energia, jolloin se haluaa laskea sinut selkään ja milloin se on epävarma sinusta ja aikeistasi. Muista, että taas ennen kuin voit vaatia hevosta seistä paikallaan, se pitää sille opettaa. Ihmiset on hassuja, ne pitää yleensä itsestään selvyytenä sitä, että hevonen seisoo paikallaan, tapahtui mitä vain. Kuinka moni muistaa kiittää hevosta, poistaa paineen, silittää, rapsuttaa, taputtaa, sen paikallaan seisomisesta? Nuoria hevosia kouluttamalla ja aikuisia hevosia uudelleen kouluttamalla, olen törmännyt tähän haasteeseen kerta toisensa jälkeen. Yksi vaikeimmista asioista opettaa on seisominen, ihmisen läsnäolon muistamien niin maassa, kuin selässä. Hevosen mieli on aina valpas ja se ratkaisee hyvin monet asiat ottamalla jalat alleen. Ihmisen tulee aina olla hereillä hevosen kanssa toimiessa ja osata lukea merkit jotka ennakoivat tulevaa. Aina ei voi välttyä, hevosen nopeasta reaktiosta esim. ulkopuoliseen ärsykkeeseen, mutta olemalla itse tilanteen tasalla ja osaamalla lukea hevosen eleitä, voit välttyä isommalta säikähdykseltä ja haaverilta. Väittäisinkin, että monet traumat mitä ihmiset sitten ruukaavat tunnolliset kuljettaa matkassaan, voisi välttää sillä, että me opettajat oikeasti ohjaamme ihmiset tutustumaan hevoseen eläimenä. On paljon helpompaa ennaltaehkäsitä, kuin korjata. Oli sitten kyse ihmis-tai hevosmielestä.

Haastaisin jokaisen kokeilemaan omalla hevosella, mahdollisuuksien mukaan seuraavaa harjoitusta.
Tiedän että moni osaa jo ja on hienosti hevosellensa asiat opettaneet. Jos näin on voisit tehdä harjoituksen vain itsellesi ja oppia taas itsestäsi enemmän, hevosesi kanssa ja kautta.

Se että muut juoksevat, ei tarkoita että me "juoksemme".
Kävele hevosesi kanssa keskelle maneesia, kenttä, tilaa jossa on paljon toisia ratsukoita. Tarha on myös hyvä jos sen ulkopuolella on vilkkaampaa liikennettä. Ensin on hyvä olla "aidat ympärillä"
Mene ensin maasta, jos olet yhtään epävarma ja muista, että vaikka teit jo päätöksen kivuta satulaan, voit aina tulla takaisin maahan.
Kuinka kauan hevosesi on valmis seisomaan paikallaan, ilman että sidot sen mihinkään, et edes itseesi?
Laita hevosellesi suitsien alle miel. narupäitset tai ainakin norm. päitset, joihin riimunnaru leuan alle kiinni. Ohjat tulee olla täysin vapaat, kuitenkin huolehdi, ettei ne pääse sotkeutumaan hevosen jalkoihin, mikäli se päättää askeltaa reippaammin jonnekkin.

Harjoitusta voi ensin tehdä maasta, sitten voi oman tuntemuksen mukaan nousta selkään.
Muista ettet edelleen "pakota" hevostasi seisomaan paikallaan, vaan annat hevosen itse valita.
Jos toinen vaihtoehto on seistä paikallaan, olla sinun kanssasi, toinen vaihtoehto on antaa hevoselle vähän töitä, jotta se voi valita seistä paikallaan.

Mitä töitä voin antaa?
Minä käytän itse paljon harjoitusta, jossa itse asettu hevosen vierelle, jalustimen kohtaan. Ota vapaalla olevalla (takapään puoleisella) kädellä kiinni esim. jalustimesta tai satulan takakaaresta, jotta mahdollistat oman paikkasi pysymisen oikeassa kohdassa. Seiso ryhdikkäästi ja napa hevoseen päin suunnattuna, puota hartiasi alas, poista jännitys hengittämällä. Vie kätesi jossa ohja tai riimunnaru on, kohti hevosen sisätakajalkaa. Mikäli harjoitus on sinulle ja hevosellesi uusi, aloita pienemmällä paineella. Vie kätesi silloin esim. jalustimen luo, mahdollisesti voit ottaa siitä vaikka kiinni. Hevosen tulisi lähteä askeltamaan pientä ympyrää sinun ympärilläsi, niin että sinun on mahdollista seistä/askeltaa omalla paikallasi ja hevonen liikuttelee jalkoja sinun ympärilläsi, säilyttämällä ihmisen tilan tyhjänä. Näin vältyt siltä, että hevonen töytäisee sinua, astuu varpaillesi, kiilaa sinut omalta paikaltasi. Oman tilan hakemista hevosen kanssa, tulee harjoitella joka päivä. Mikäli heovsesi lähtee peruuttamaan, älä poista painetta, pysy omalla paikallasi ja odota. Hevosen tulee saada itse löytää oikea vaihtoehto. Kun hevonen aluksi edes myötää ohjalle, voit laskea paineen poissa, jos asia/harjoitus on teille uusi. Jos hevosesi on opetettu ko. harjoitukseen, muista että voit vaatia vähän enemmän. Jos tarkkailemme hevosen askellusta, sen pitäisi liikkua pientä ympyrää eteenpäin, niin että etujalat rullaavat koko ajan liikettä ympyrällä eteen. Hevosen sisätakajalka lähtee astumaan hevosen rungon alle, ulkotakajalan edestä ristiin. Hevonen pehmenee suusta, niskasta, leuasta. Se pyöristyy ja rentoutuu kaulasta ja rungostaan. Sen ranka tiivistyy ja sen runko lyhenee. Maha nousee hieman ja hevonen poistaa oman kylkensä paineen sinusta pois ja jättää tilasi tyhjäksi. Minulle itselle herää mielikuva paritanssi asennosta, jossa tanssijoilla on varma, tukeva ote toisistaan, silti heillä on oma tila, jokaisessa pyörähdyksessä ja liikkeessä, sekä ollessaan paikallaan. Muista, että ihmisen ei kuitenkaan tule kannatella hevosta, ei maastakäsin tehdyissä harjoituksissa, eikä ratsastaessa jatkuvalla paineella. Sinä otat otteen, kerrot suunnan, poistat paineen välittömästi, kun hevonen reagoi toivotulla tavalla. Muista, että jos opetata hevoselle uutta, sinun tulee huomata vähäinenkin yritys ja palkita se kernaasti. Harjoituksen tarkoituksena on antaa hevosen itse työstää itseään, sinun olessa suunnan antaja.

Mitä jos hevonen jää paikalleen seisomaan?
Muista, että mitä enemmän annat alussa aikaa hevosen itse oivaltaa, se tulee olemaan etusi jatkossa. Mikäli hevonen täysin jumiutuu, juuruttaa jalkansa maahan, voit lähteä pienellä paineella pyytämään siltä liikettä. Paras tapa on käytää naksu-ääntä rauhallisesti, varo etten ala kuulostamaan oravalta. Muista että haluat paineellesi vastineen myös. Mikäli hevonen edelleen seisoo paikallaan, voit auttaa riimunnarun päätä esim. hellästi pyörittäen lautaselle hevosta liikuttamaan itseään. On tärkeää, että muistat koko ajan lukea hevosen eleitä ja ottaa jokaisen niistä huomioonn. Älä vähättele ikinä hevosen kertomaa, jos tunnet ettet ole tarpeeksi tietoinen uuden opettamisesta yksin hevosellesi, pyydä apua. Ison eläimen kanssa ei tulisi ikään joutua yksin "selviytymään". Tunnista omat tunnetilasi.
Hevosen tulisi alkaa rentoutumaan ja pehmentymään harjoituksen kautta, tarkkaile merkkejä, milloin on hyvä antaa hevosen pysähtyä. Kun lasket paineen pois, hevosen tulisi alkaa kerta toisensa jälkeen laskemaan päätään alemmas, maiskuttamaa/mutustelemaan suullaan, haukotella, siirtää korvansa sivulle.
Tässä kohtaa haluan muistuttaa, että nukkuva hevonen on eriasia, kuin rento, kuulianen. Voit helposti testata hevosesi kuulijaisuuden, ottamalla muutamia askelia hevosesta pois päin, "vale lähtö" Hevosen tulee pitää huoli, että pysyy sinun matkassasi rentoudesta huolimatta. Mikäli hevonen ei reagoi sinuun, voit toistaa harjoituksen uudelleen.
Tässä harjoituksessa on monta erittäin hyvää asiaa. Sinun on helppo pysyä asiassa, olet lähelllä hevosta, silti turvassa maassa. Jo muutaman kerran harjoittelun jälkeen huomaat, miten hevosesi tulee askeltaa, alat huomata merkit, jolloin hevosesi kertoo sinulle asian menevän perille. Harjoitus on myös erittäin hyvä jumppa hevoselle, joka kokoaa ja pehmentää sitä kokonaisvaltaisesti, ilman kiirettä, ihmisen painoa selässä, yksinkertaisilla avuilla.
Tämä harjoitus on myös erittäin hyvä hevosille, jotka selkään noustessa alkavat tepastelemaan ihmisen luota pois tai kiirehtivät tarhasta/karsinasta.

Muista, että mihinkään harjoitukseen ei kuulu huutaminen, agressiivinen käytös, kiireisyys, pelko. Mikäli tunnetilasi ei pysy rauhallisena, avoimena ja välittävänä, lopeta hetkeksi ja pohdi mikä aiheutti kyseisen tunnetilan/kuohun sinussa. Ole rehellinen itsellesi, sillä hevosta et voi huijata. Hevonen peilaa ihmisen tunnetiloja ja energioita vahvasti ja suoraan. Hevosen tarinan kerronta ei ole ikinä valheellinen, toisinkuin ihmisen. Hevosen suoruus on monestu haastavaa ottaa ihmisen vastaan. Painotan sitä, että muista että sinulla on oikeuas myös pitää itsesi turvassa. Älä jää kädettömäksi hevosen kanssa. Lähde kokeilemaan uutta, tunnustelemaan hevosta niin pienin askelin, jotta pidät harjoituksen turvallisena teille molemmille ja jos epäilet, pyydä aina apua. Hevonen ei ole robotti, hevosella on pitkä muisti, se voi reagoida yllättävillä tavoilla, jos et osaa lukea sen kieltä.

Mitä jos turhaudun?
Vie hevonen talliin ja kokeile parempana päivänäsi uudestaan tai pyydä ohjausta kokeneemmalta ihmiseltä/hevoselta.
On tärkeää ymmärtää, että oppimiskyky laskee samassa tasossa, kun adrenaliini nousee, niin ihmisillä kuin hevosillakin. Painetta voi lisätä ja tuleekin tarpeesta, kunhan olet tietoinen mitä teet, miksi ja mitä haluat saavuttaa. Se mitä haluat saavuttaa tänään ei tarvitse olla harjoituksen loppu tulos, minkään ei tarviste ensimmäisillä yrittämillä olla täydellistä. Älä luo illuusiota onnistumisesta, esim. liian suuren pakotteen kautta. Hevosen tulee saada mennä välillä "huonommaksi" jotta se voi itse korjata ja löytää kropan ja mielen tasapainon. Ole johdonmukainen ja reilu, kohteliaskin. Muista että jokainen hetki hevosen kanssa voi olla myös rakentavaa palautetta sinulle. Ota oppi vastaan ja tule taitavaksi.

Nähtävästi tälle asialle oli "tilausta" kun se piti minun kirjoittaa teille :)
Olisi minulla ollut paljon muitakin asioita, mutta tämä taisi olla tärkein ja onkin.

Pienin askelin, pelkkä taivutus riittä aluksi. Siiri&Paavo

Osaava ihminen ja opetettu hevonen, ovat kuin valssaava tanssipari. Anni&Vellu

Harjoituksen voi tehdä myöhemmin pelkällä ohjalla. Kirsi&Remy

Odota, anna hevosen oivaltaa.

Sisätakajalka askeltaa rungon alle.

Rauha. Hevonen on tietoinen ihmisestä selässä.

Ulla&Taru, opettavat toinen toisiaan.

Liike on mukana koko harjoituksen ajan.

Huomaa hevosen eleet.

Paine pois. Hevonen on valmis vastaanottamaan ihmisen selkään.

Turvallisia harjoittelu hetkiä :)

-Anna

Ikuista kuin ruoho.

Jaan tämän teille, koska arvostan juuri tätä ihmisissä. Katja on antanut niin ihanan lahjan minulle, opettanut hevosten kautta ilmaisemaan itseäni, hyväksymään itseni, voimaannuttanut kun olen tarvinnut, näyttänyt esimerkillään kirjoittamisen puhdistavan vaikutuksen. Olet minulle enemmän kuin valmentaja, mentori, opettaja, sydämmessäni ikuista kuin ruoho.

 

"Hei tässä on vastaus sinulle, saat laittaa sen blogiisi jos haluat, yritin en osannut, mutta tässä se tulee sinulle suoraan ♥

Kun ihminen avaa,tien omaan sieluunsa,se tapahtuu kohtaamaalla itsensä totuudessa.Se on rohkeuden teko,se on suurin rakkauden teko itseä kohtaan. Se on tie joka avaa energia lukot jotka on pitäneet pysähdyksissä. Ihmeellistä on että meillä on valta siihen mitä vähiten luulemme, itseemme. Ihana Anna, Anna antaa itsensä elämälleen."

 -Katja Vanhatalo-